Yritykset ymmärtävät vastuullisuusraportoinnin velvoitteet - toteutuksessa suurta hajontaa

 

Yritysten lähtötaso EU:n kestävyysraportoinnin direktiiviin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) on vaihtelevaa, vaikka direktiivin sisällöstä ja vaatimuksista ollaan tietoisia. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä joutuu muuttamaan vastuullisuusraportointiaan uuden CSRD-direktiivin myötä.

Tutkimuksessa selvisi, että 89 % yrityksistä kuuluu direktiivin piiriin. Kaikista vastaajista 74 % tuottaa vastuullisuusraportointia jossain määrin, mutta eivät vielä uuden direktiivin vaatimusten mukaisesti ja 26 % kaikista vastaajista ei tuota vastuullisuusraportointia vielä ollenkaan. Tulokset on poimittu Knowitin  juuri julkaisemasta markkinatutkimuksesta, jossa selvitettiin kokonaiskuva Suomen markkinassa toimivien yritysten kypsyysasteesta suhteessa vastuullisuuteen ja sen raportointiin.

– EU:n kestävyysraportoinnin direktiivi vaikuttaa suureen joukkoon suomalaisia yrityksiä joko suoraan tai asiakasvaatimusten kautta. Monilla yrityksillä tulee varmasti kiire, joten suunnittelu ja valmistautuminen kannattaa aloittaa heti. Nyt on oiva hetki kääntää vaatimukset kilpailueduksi, summaa Markku Haukijärvi, Senior Sales Executive, Knowit.

Raportointivelvoite koskee koko toimitusketjua, joten raportointivelvoitteen kohteena olevat yritykset tulevat vaatimaan kestävyysdataa myös toimitusketjussaan olevilta pienemmiltä yrityksiltä. Näin raportointidirektiivi koskettaa kerrannaisvaikutuksiltaan hyvin suurta joukkoa suomalaisia yrityksiä.  

Raportointikäytänteet koetaan haasteellisiksi

Vastuullisuusraportointiin käytettävän datan keruusta ja siihen liittyvistä järjestelmistä kysyttäessä vastaajat kokivat käytännön toteutuksen työlääksi. Suurimpana haasteena vastuullisuusraportoinnin suhteen koetaan datan kerääminen ja sen luotettavuus. Dataa kerätään usein manuaalisesti ja se saattaa olla hajallaan eri lähteissä, mikä hankaloittaa tiedon kokoamista. Lisäksi monet yritykset kokevat vaikeuksia saada tarvittavaa tietoa kumppaneiltaan ja toimittajiltaan.

Vastauksissa esiintyi suuri tarve ulkopuolisen kumppanin hyödyntämiseen – 60 % tutkimukseen osallistuneista koki tarvitsevansa ulkopuolista apua vastuullisuusraportoinnin tuottamiseen, 10 % hyödyntää jo ulkopuolista kumppania ja noin kolmannes koki pärjäävänsä omillaan.

Vastauksista ilmeni myös direktiiviin mukautumisen vaativan paljon resurssien käyttöä ja asioiden selvittämistä. Yritykset kokevat myös epävarmuutta siitä, millaisessa laajuudessa ja kuinka yksityiskohtaisesti vastuullisuusraportointia tulisi tuottaa.

Yleisesti vastuullisuusraportointi nähdään mahdollisuutena liiketoiminnalle

Kysyttäessä vastuullisuusraportoinnin vaikutuksista yrityksen toimintoihin ja käytäntöihin, mainittiin raportoinnin hyödyt esimerkiksi strategista suunnittelua ohjaavana tekijänä sekä raportointia yleisesti yhtenäistävänä ja systematisoivana elementtinä. Vastuullisuusraportointia tuottaneista yrityksistä huomattava osa (88 %) koki vastuullisuusraportoinnin parantaneen yrityksen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.

Useat (56 %) tutkimukseen osallistuneista yrityksistä mainitsivat eri sidosryhmien esittäneen vastuullisuusraportointia koskevia toiveita tai vaatimuksia. Pyynnöt koskevat erityisesti hiilijalanjäljen ja päästöjen raportointia. Yritysten vastuullisuudesta ollaan yleisesti kiinnostuneita. Suurimmassa osassa yrityksiä (79 %) vastuullisuusraportoinnin tuloksia aiotaan hyödyntää liiketoimintastrategiassa ja päätöksentekoprosessissa ja raportointi koetaan kilpailuvalttina ja kilpailukykyä parantavana asiana.

Markkinatutkimus

“Vastuullisuusraportoinnin markkinakartoitus 2023” -tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten yritysten tietoisuutta ja toteutuksen maturiteettia vastuullisuusraportoinnin direktiiviin liittyen sekä raportointivaateiden vaikutuksia kyseisten yritysten vastuullisuuteen. Puhelinhaastatteluna toteutettu tutkimus tehtiin lokakuussa 2023. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat valmistavan teollisuuden ja palveluliiketoiminnan aloilla toimivat yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa ja joilta edellytetään uuden voimaan tulleen CSRD-direktiivin mukaisesti vastuullisuusraportointia.  Vertailun näkökulmasta kohderyhmään sisällytettiin myös liikevaihdoltaan 30–40 miljoonan euron yrityksiä. Tutkimus perustuu 100 vastaukseen. Tutkimuksen toteutuksesta ja tulosten analysoinnista vastasi Innolink. 

Kaikki tulokset löydät vastuullisuusraportoinnin markkinatutkimuksen raportista (pdf FI)